Auringon pilkistäessä sateen lomasta neljätoista Umpimähkään-retkelle ilmoittautunutta rohkeaa senioria lähti matkaan Tilausajo Hännisen bussilla kohti tuntematon ja miettien, että mä päivänsäteen näin kerran pienen… Etukäteen oli luettu ilmoitustaululta kaikki tapahtumailmoitukset ja kesäteatterimainokset, mutta ei auennut… Matkan kohde ei ollut tiedossa etukäteen, mutta se ei haitannut , onhan maailmassa monta ihmeellistä asiaa..
Kun Leppävirran jälkeen käännyttiin Palokankaan tielle, arveltiin, että suunta ainakin on aluksi Suonenjoelle. Matka taittui rattoisasti entisiä hyvä aikoja muistellen ja aurinkoinen mieli hersyi välillä nauruna. Suonenjoelta saatiin matkavastaava mukaan ja hän kertoikin, että mennään ensin syömään Koskeloon, jossa ennen hurjassa nuoruudessa vietettiin Hackmanin pikkujouluja ja oli edelleen suosittu kohtaus- ja lounaspaikka. Buffee-pöydästä jokaisen oman valinnan mukaan nautiskeltiin ja vatsat täynnä lähdettiin jatkamaan matkaa.
Bussissa jaettiin liput Kulttuuri kylässä-hankkeen AURINKOPÄIVÄMIIN ja päivän monipuolinen ohjelma alkoi selkeytyä. Sinisen Majatalon ranta-areenalla aloitettiin Pirjo Kartanon vetämän yhteislaulun merkeissä: tuttuja ja aurinkoisia lauluja päivänsäteestä menninkäisestä pieneen sydämeen jne. Ohjelmien välissä venyteltiin mielikuvajoogan merkeissä ja loput lihasjännitykset hävisivät rumpurentoutuksella.
Suonenjoen Martat opastivat postikorttien tekemisessä ja Taideseuran yhteiseen taideteokseen sai jokainen jättää oman kädenjälkensä. Järvipelastajat esittelivät mielenkiintoisesti pelastusalustaan, sen tekniikkaa ja toimintamallia ja nähtiin myös pelastusnäytös. Omakotiyhdistys esitteli kompostoria ja haketusta ja Kinnulanniemen koulun valokuva näyttely oli paikkakuntalaisille muistojen kirjo. Luonnonystävien teltalla sai arvuutella kasveja ja kahviosta sai lettukahvit hillolla ja osallistui samalla arvontaan. Kirkkovenesoutuun ja kanoottikouluun haettiin osallistujia, mutta taisi sade hieman rajoittaa kiinnostusta.
Järvipelastajien pelastusaluksen mielenkiintoinen esittely toi turvallisuuden tunnetta ainakin vesillä liikkuville, aluksessa oli kaksi navigaattoria oikean suunnan varmistamiseksi, järvikartat syvyysmittoinen näkyivät isoilta näytöiltä. Veneessä on aina kolme ensiaputaitoista henkilöä mukana. Tänä kesänä oli ollut kahdeksan avustuspyyntöä, mutta ei onneksi yhtään hukkumistapausta. Nähtiin myös pelastusnäytös.
Loppuhuipentuma oli Jukka Virtala&Companyn todella korkeatasoinen esitys musikaalisävelmistä , sellon musisoinnista ja Jukka Virtalan ja Tiia Swarzin esittämästä tangosikermästä, johon yleisö lähti mukaan ” Hiljaa yössä…”
Jopa haikein mielin lähdettiin kotimatkalla, bussin tavaratila täynnä edullista mansikkaa suoraan tilalta poimittuna. Porukka totesi, että ei tarvitse osoitetta, aina on mukavaa ja toivottiin lisää reissuja.
