Sydänsavon Proseniorit kutsuu
Umpimähkään retkelle
Tule mukaan kesäiseen seikkailuun ! Tarvitset vain seikkailumieltä ilman ennakkoluuloa ! Pukukoodi : siisti, ulkoiluunkin sopiva vaatetus.
Seniorikerho Sydänsavon Proseniorit Matkakertomus
Koska ohjelma oli etukäteen salattu, matkakertomus vastaa päivän ohjelmaa.
Lähtö tapahtui Leppävirralta, jonne jäsenet Varkaudesta ja Pieksämäeltä myös saapuivat yhteiseen seikkailuun valmiina.
Ensimmäinen pysähdys oli Autuaankannaksella, jossa makoisten kahvien lisäksi kuulimme sisävesikalastuksesta Virmasjärvellä ja veneily mahdollisuuksista Virmaalta Rautalammin reittiä Jyväskylään ja siitä Lahteen jne. Lähellä olivat myös kalaisat järvet Iisvesi ja Rasvanki, Virmaan aaltoja ihailtiin kahvia juodessa.
Saavuttuamme Kuttajärven rantaan aloitimme historiakierroksen bussikierroksen sijaan vesibussilla/lautalla. Syvänniemelle ensimmäiset asukkaat ovat tulleet jo 1400 luvulla, mutta teollinen sysäys koettiin 1862, kun Kauppahuone Rosenius & Seseman perusti Syvänimelle höyrysahan. Saha työllisti alkuun 50 miestä. Sahan ostivat 1885 Kuopion huomattavimmat liikemiehet Hallman. Möller ja Saastamoinen. Pietariin vietiin lankarullien raaka-aineeksi koivukeppejä. Herman Saastamoinen havaitsi liikematkoillaan, että rullista saa paremman tuoton ja saha muutettiin rullatehtaaksi. Nyt tehdas työllisti lähes 300 henkilöä.
Näimme järveltä tehtaan piipun, joka sijaitsi alkuperäisellä paikallaan rannalla ja kauniin , vieläkin käytössä olevan pitsihuvilan tehtaan läheisyydessä.
Toinen työllistäjä oli Sourun rautaruukki, jossa oli 160 työntekijää. Järvimalmia tuotiin Pielavedeltä. Kylän väki sai myytyä omia tuotteitaan ruukkilaisille, kylä voi hyvin. Raudan teko loppui 1908 ja rullatehdas työllisti väkeä edelleen. Ei puhuttu rakennemuutoksesta.
Syvänniemellä oli kaasuvalot ja puhelinyhteys oli Kuopiossa. Kylän rouvat puhuivat keskenään ruotsia ja herroilla piti olla konjakkikellari. Työteliäs kansa tehtaalla teki raskasta työtä pienellä palkalla, mutta jaksoi silti harrastaa. Oli iltamia ja tansseja ja kaikenlaista urheilutoimintaa. 1920-luvulla Syvänniemelle rakennettiin kirkko. Kului vain puolen kymmentä vuotta kun tehdas lopetettiin. Oli lamakausi. Suurin työnantaja oli tehtaan maatila, jossa tarvittiin paljon väkeä, samoin metsätöihin.
Sotia seurasi Syvänniemen toinen nousukausi. Karttulaan sijoitettiin 200 evakkoperhettä. Kylän toiminta sai uutta puhtia. Noilta ajoilta on muistona Syvännimen Tsasouna ja ortodoksinen hautausmaa.
Kuuntelimme mielenkiinnolla opastusta historiakierroksella ja näimme myös tämän päivän Syvänniemeä, jossa on virkeä kyläyhdistys, joka on rakentanut mm. uimarannan ja kuntoiluvälineitä kaikille kyläläisille. Taustalla nykyaikaiset palvelut ja mahtava menneisyys.
Pari tuntia kestäneen ”Kuttajärven historiaristeilyn” jälkeen nautimme maittavan lounaan Eevantalossa, jossa kuulimme myös Eevan talon historiasta ja tulevaisuudesta. Omistaja aikoo myydä kiinteistön ja siihen on tulossa vanhusten palvelutalo. Harmiteltiin, että emme saa enää nauttia maukkaista tarjouksista, mutta sitten voimme varata paikat palvelutaloon, kun se avataan.
Siirryimme Herman Saastamoisen kivinavettaan , jossa vielä tutustuimme oppaan johdolla Syvänniemen kylän pienoismalliin ja valokuviin Herman Saastamoisen ajoilta.
Päivän kulttuuritarjonnasta vastasi Teatteri Hermanni tarinalla ”Mummon miljoonat ja Paavalin perinnöt”. Esityksessä kerrottiin kaupungista muuttaneen perheen sopeutumista maalaisoloihin ja sukuyhteisöön. Esityksessä oli mukana laulua, tanssia ja musiikkia.